Kooste Kolman kylän kehittämisestä

Perustietoja
Kolma sijaitsee Joroisissa, kirkonkylään on matkaa noin 10 km. Talouksia on noin 130. 3-opettajainen ala-aste toimii, oppilaita kuljetetaan myös muutamia vuosi sitten lakkautetun Lapinmäen koulun alueelta. Kauppa-auto kulkee pari kertaa viikossa. Linja-autokuljetukset toimivat aamuin kirkolle päin ja kello 13 takaisin (koulukuljetusten kanssa samaan aikaan). Myös kirjastoauto käy kylällä  keskiviikkoisin.

Varkauteen on matkaa vajaa 20 km ja Pieksämäelle noin 40 km. Työssä käydään Joroisten lisäksi paljon myös Varkaudessa, jonkin verran myös Pieksämäellä, Juvalla ja Rantasalmella. Joroinen kuuluu Rajupusu-leader-alueeseen.

Kylän hankkeita, tavoitteet, mitä vaati, mitä opittiin

Maisemanhoito ja kotiapu (v. 1997)

Tavoitteena oli parantaa maisemaa ja sisäänajaa kahden naisen aloittava kotiapupalveluyritys. Hankkeeseen kuului kaksi osiota: maisemanhoito, jota tehtiin Maaseutukeskuksen neuvojan laatiman suunnitelman pohjalta, ja kotipalvelu, josta käyttäjät maksoivat pientä tuntikorvausta (taisi olla 20 mk/tunti). Hankkeeseen palkattiin kolme henkilöä osa-aikaiseksi. Tavoitteena oli, että kolmasosa ajasta kuluisi maisemanhoitoon ja loput työstä myytäisiin. Ennen hanketta kaikki taloudet käytiin läpi ja kysyttiin, onko kotiavulla tarvetta.

Työn osalta hanke toteutui suunnitelman mukaisesti. Tien varsia raivattiin, postilaatikoita uusittiin, latoja maalattiin (keitimme monta satsia punamultamaalia, joka myytiin omakustannushintaan), kotiapua käytettiin siivouksiin, juhlien järjestämiseen ja kirvesmiestä kodin pikku korjauksiin.

Tavoitteiden toteutuminen: Maisema-asiat tulivat monelle läheiseksi, mikä näkyy selvästi toiminnassamme vieläkin. Kotiapuyritys jatkaa edelleen, mutta käyttäjäkunta on lähinnä kirkonkylältä. Maalla ei edelleenkään osata turvautua vieraaseen apuun esim. siivouksissa. Toinen naisista on täystyöllistetty, toinen työskentelee osa-aikaisesti eläkkeellä ollessaan. Molemmat ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen.

Hankaluuksia: Leader-maksatukset laahaavat niin paljon jäljessä, että tilapäinen rahoitus on järjestettävä kunnolla etukäteen. (Loppujen lopuksi kuitenkin kaikki rahat saatiin mitä pitikin, myös leaderistä.) Vetäjän osa oli raskas (hankeasioissa uutta asiaa paljon).

Mitä opittiin: Yhteistyötä ja hankeasioita on opiskeltava, ennen kuin ne sujuvat. Tämä oli meidän "alakoulu" näihin asioihin.

Muuta huomioitavaa: Leaderissa vaadittavaa omarahoitusta ei voi nykysääntöjen mukaan kerätä enää kuten tässä hankkeessa eli työstä velotettavin tuloin.


Kyläkirja (v. 1997-1999)

Viisi vuotta muhinut kylähistorian kokoamishanke sai tulta, kun hoksattiin, että meidän tulee tehdä homma itse, jotta se toteutuisi. Aiemmin odoteltiin jostain tulevaksi ulkopuolista kirjoittajaa (historian opiskelijaa tms.). Saatiin tietoa kansalaisopistosta, että Pieksämäellä on olemassa historian lehtori, joka on vetänyt vastaavia kyläkirjahankkeita muuallakin. Yhteydenottojen jälkeen sovittiin, että kansalaisopisto maksaa vetäjälle palkan, ja kyläläiset kokoavat tarinat ja kirjoittavat itse. Ainakin vuosi meni asiaan totutellessa: kyläläiset eivät ottaneet todesta, että juuri heidän tuli tehdä jotain, jotta asia etenisi. Ei osattu aloittaa kirjoittamista, kun ei siihen oltu totuttu. Tietokoneen käyttökin oli monelle uutta. Mutta aikaa myöten asiat alkoivat sujua. Lopussa tulikin sitten mahtava kiri ja tuntui, että aika loppuu, kun tekstiä tuli jo vaikka kuinka paljon. Jotta kirja saataisiin joskus valmiiksi asti, asetettiin aikaraja, että kirjan on oltava vuoden 1999 joulumarkkinoilla.

Kyläkirjan tekoon ei löytynyt ulkopuolista rahoittajaa. Rahoitus onnistui kuitenkin hyvin, kun sovittiin, että maa- ja kotitalousseura varakkaampana seurana lainaa tarvittaessa rahaa, Joroisten kunta tuki 10 000 markalla ja ennen kaikkea: aloitettiin voimakas ennakkomyynti. Painatus maksoi noin 70 000 markkaa. (Ennakko)myynnilläkin kirjan kulut olisi voinut hätätapauksessa kattaa, mutta nyt meillä oli hieman väljyyttä rahan käytössä.

Tavoitteiden toteutuminen: Kyläkirjaan tallennettiin 400 sivua kylän historiaa hyvin laajalta aihealueelta. Jokaisesta talosta kirjoitettiin historia. Asioita karsittiin niin, että mitään, joka loukkaisi jotain ihmistä, ei kirjoitettu.

Hankaluuksia: Kirjoittamisen oppiminen ja itseen luottaminen oli alussa hankalaa. Näkemyserot asioista aiheuttivat joskus ristiriitoja.

Mitä opittiin: Kyläkirjan teko oli osallistujien "korkeakoulu". Opittiin toimimaan yhdessä, kuuntelemaan toisia, joustamaan ja huomioimaan toisten mielipiteitä. Vaikka polku oli tuskallinenkin ja erittäin työläs, olivat kaikki aktiivit (noin 10 henkilöä) lopulta varmasti enemmän kuin tyytyväisiä. Olemme kirjasta todella ylpeitä, painos on myyty loppuun ja rahaakin on aika tavalla jäljellä (päätetty käyttää kyläläisten virkistykseen ja kulttuuriin). Saimme myös kunnan kulttuuripalkinnon vuonna 1999. Itseluottamusta tuli ja ihan konkreettinen taito käyttää tietokonetta kirjoittamiseen ja kuvien käsittelyyn.

Muuta huomioitavaa: Kylältä löytyy osaajia moneen lähtöön. Kyläkirjan teko toi esiin monia vahvuuksia, joita voi hyödyntää monesti jälkeenpäinkin. Löytyi esimerkiksi taloudellista osaamista (suoranaisia myyntitykkejä, huolellisia tilinkäyttäjiä), luontoasiantuntemusta (ovat nykyään luontoretkillämme oppaana), valokuvaajia jne.


Kylän voimaa (v. 2000)

Helsingin yliopiston Mikkelin toimipisteen hanke, jossa yliopiston tutkijat tutkivat kaikkien Rajupusu-kuntien yhden kylän sosiaalista pääomaa ja kehittymistä. Yliopisto pyrki työstämään mallia, jolla kylien pääomat saataisiin kylien kehittämiskäyttöön. Olimme hankkeessa aktiivisesti mukana, mutta koska kyse ei ollut oikeastaan kylästä vaan tutkimuksesta, jäi hankkeen tulokset laihoiksi kylää ajatellen. Asia oli lähtöisin kylän ulkopuolelta, eikä sitä osattu sisäistää työkaluksi kylää ajatellen.

Tavoitteiden toteutuminen: Yliopisto lienee saanut tavoitteensa toteutetuksi, koska tutkimus eteni suunnitellulla tavalla.

Hankaluuksia: Ulkoa tuodut ideat eivät istu kylälle, pitäisi olla jotain omaa, sellaista mihin myös sitoudutaan.

Mitä opittiin: Aina kun aloitetaan jotain, kannattaa kysyä, onko se meille tärkeää. Sitoutumista tarvitaan joka asiaan, mitä aiotaan tehdä hyvin. Sitoutuneita on oltava myös useita, jotta tekijät voivat tukea toisiaan väsymyksenkin hetkellä.

Muuta huomioitavaa: Yliopistolla oli vastaava Kylänvoima-hanke myös Venäjällä Tverin Karjalassa. Tämä yhteys oli meistä oikein kiinnostava: meistäkin muutama kävi Tverissä ja oppi tällä matkalla elämästä paljon.


Kolmajärven kunnostus (1999- )

Asia on muhinut jo montakymmentä vuotta. Koska nyt on opittu jo toimimaan, haluttiin tehdä asialle jotain. Järvi on 113 hehtaarin suuruinen, matala, umpeenkasvava, ainut isompi järvi kylällä. Rannalla on yleinen uimaranta ja lähellä latotanssipaikka. Järvellä kalastetaan ja metsästetään aktiivisesti.

Alussa oltiin yhteydessä Ympäristökeskukseen ja sieltä kävi mies myös luennoimassa. Koska valtion raha on tiukassa (kunnostettavia järviä on tuhansia) niin päätettiin tehdä se mitä itse voitaisiin. Niittoa oli jo tehty aiemminkin, nyt sitä tehostettiin. Ympäristökeskukselta lainattiin pohjanuottaa, jolla nuotattiin, ja paunetti, jolla pyydettiin "roskakalaa". Koottiin sen verran rahaa, että saatiin ulkopuolinen nuottaaja kokeeksi. Koska edellä mainitut roskakalan pyynnit eivät tuottaneet kunnon tulosta, pyydettiin kansalaisopistoa palkkaamaan vetäjä, ja järjestettiin rysäntekokurssi (=talkoot). Valmistettiin kolme avorysää, joilla on pyydetty nyt useampi vuosi: saalista on tullut noin 3000 kg vuodessa. Rysäntekotarpeet maksoivat noin 10 000 markkaa, jotka puheenjohtaja maksoi omasta pussistaan, mutta jotka hänelle myöhemmin korvattiin, koska kunnan talousarvioon saatiin tähän tarkoitukseen Kolman kylälle avustus.

Joroisten kunnan avustuksella saatiin Kiteen maaseutuopistolta tilattua oppilastyönä Kolmajärven kunnostussuunnitelma. Vuonna 2002 Joroisten kunta tilasi vielä tarkemman suunnitelman Kolmajärven kunnostusta varten. Vuoden 2002 lopussa kunta valitsi Kolmajärven yhdeksi Ympäristökeskuksen kanssa kunnostettavaksi kohteeksi. Tähän joukkoon oli vaikea päästä ja ilman kyläläisten erittäin suurta aktiivisuutta emme joukossa varmasti olisi. Tässä hankkeessa Kolmajärveä niitettiin Ympäristökeskuksen toimesta kolmena vuotena noin viiden hehtaarin alalta. Niiton postiiviset seuraukset ovat vieläkin nähtävissä. Tämän jälkeen kyläläiset ovat niitelleet järveä omalla niittokoneellaan, aina kun on löytynyt talkoolaisia.

Tällä hetkellä (2008 syksy) suunnittelemme kosteikkoalueen perustamista Kirkkojoen lasku-uomaan. Asian tiimoilta olemme aloittaneet yhteistyön riistanhoitopiirin kanssa (vesilintujen tuottotavoite). Hankkeeseen on tarkoitus hakea ei-tuotannollisten investointien leader-rahoitusta, joka tuli mahdolliseksi vuoden 2008 aikana.

Tavoitteiden toteutuminen: Järven kunnostus on menossa. Pitkäjännitteisyyttä tarvitaan ja paljon talkootyötä. Olemme siihen valmiita.

Hankaluuksia: Koska kyseessä on järvi, jolla ei ole laajempaa vaikutusta (ei mökkiasukkaita, ei kirkonkylän liepeillä, on latvajärvi), on Ympäristökeskuksen kunnostettavien järvien listalle pääsemiseksi saatava jotain muuta erityisarvoa. Kolmalla se oli aktiivinen kylätoiminta ja yhteen hiileen puhaltaminen: järviasiaan on sitoutunut iso joukko kyläläisiä ja he myös käyttävät järveä. Järvenkunnostus on aina kallista. Pelkkä talkootyö ei saa aikaan riittävän suuria muutoksia järven kuntoon. Tarvitaan järeämpiä toimia ja siksi myös ulkopuolista rahaa.

Mitä opittiin: Kylällä on monenlaisia ihmisiä. Sellaiset, jotka eivät ole kiinnostuneita perinteisestä kylätoiminnasta, saattavat kuitenkin olla kiinnostuneita järviasioista. Saimme mukaan monia uusia aktiivitoimijoita esim. kalastuskunnista. Kun kyläläiset ovat jo oppineet huomaamaan, että saamme asioita aikaan, on kynnys uusiin asioihin mukaan lähtöön madaltunut. Syntyy positiivinen kierre: uskotaan, että kyllähän tämäkin voi onnistua, kun se aiempikin onnistui.

Muuta huomioitavaa: Jos homma on liian iso itse tehtäväksi, kannattaa ottaa yhteyttä muihin toimijoihin. Esim. kuntaa kiinnostaa asiat, jotka lisäävät kyläläisten aktiivisuutta. On kaikkien yhteinen etu, että kylä on elävä. Jos jotain pyydetään, on myös oltava valmis antamaan. Pelkkä ruikuttaminen ei auta.


Tonttipörssi (2002-2003)

Kerättiin kylältä tontteja myytäväksi, tehtiin neliväriesite ja tienvarsiopasteet Leader-rahoituksella. Koska olemme selvästi ilmaisseet, että kylän asuttuna säilyminen on myös tärkeää, ei vastaansanojia juuri ollut, kun todettiin, että myös uusia asukkaita tarvitaan. Mietimme etukäteen, missä olisi hyviä tontteja, ja mietimme myös tonttien omistajien ominaisuuksia. Jaettiin kohteet niin, että tutut kävivät kysymässä maanomistajilta, että olisiko sinulla myydä tontteja, jos ketä ulkopuolista kiinnostaisi. Koska asia koettiin yhteiseksi, lähes kaikilta löytyi myytäviä tontteja. Hinnat jäivät auki, eli jokainen saa itse päättää sitten millä hinnalla myy. Koska myyjiä on paljon, ei kenenkään tarvitse leimautua rahan puutteessa olevaksi: kaikki tiesivät, että nyt ollaan kylän yhteisellä asialla. (Hinta-asioita käsiteltiin kyllä syksyllä, jotta jokaisella olisi jonkinlainen kuva sen hetkisestä käyvästä hinnasta).

Jälleen löytyi omalta kylältä asiantuntemusta: oli Internet-sivujen tekijät; kirvesmiehiä kylttien tekoon, kylttien maalaaja, ja henkilö, joka tiesi kaikki maanrajat. Ja taas tarvittiin talkootyötä.

Tavoitteiden toteutuminen: Hanke eteni suunnitelmien mukaan, mutta tontteja ei hankkeen avulla myyty. Valmiiden asuntojen kysyntä on ollut suurempaa, kuin mitä on pystytty tarjoamaan. Hankerahoituksessa ei ollut ongelmia.

Hankaluuksia: Ympäristökeskuksen lupa tienvarsikyltille viivästyi, ja samalla viivästyi hankkeen alkaminen.

Mitä opittiin: Markkinointiin tulee panostaa.

Jätevesiselvitys

Kyläyhdistyksen vuosikokouksessa vuonna 2007 kertoi ympäristöpäällikkö jätevesiasioista. Tämän jälkeen kyläyhdistys lähetti kirjeen kaikkiin talouksiin ja tarjosi apuaan jätevesiselvitysten tekoon. Noin kymmenen taloutta ilmoitti halukkuudestaan yhteistyöhön joko selvitysten teossa tai jätevesijärjestelmän uusimisessa.

Aiemmin Kolmalle oli tehty jätevesiselvitysten kartoitus kunnan toimesta, koska Kolmalla sijaitsee pohjavesialuetta sekä myös kunnan toinen vedenottamo. Näin ollen esimerkiksi Kolmajärven ympärillä olevilla talouksilla ei ollut enää tarvetta selvitysten tekoon.

Pyydetyt selvitykset tehtiin vuosina 2007-2008. Jätevesijärjestelmien uusimisessa on myös tarkoitus toimia yhdessä. Esimerkiksi jätevesisuunnitelmat ja tarvikkeiden hankinta voitaisiin kilpailuttaa yhdessä. Työn voisi kilpailuttaa tai käyttää kylän omaa työvoimaa ja koneita keskitetysti. 

Ympäristöhanke

Jo jonkin aikaa olemme suunnitelleet kylällemme ympäristöhanketta. Hankeeseen kuuluisi näkötornin rakentaminen (parasta paikkaa vielä etsitään), muutama laavu, retkireitistö (jota myös kylällämme aloittaneet islanninhevosyrittäjät voisivat vaelluksellaan käyttää), uimarannan kunnostus ja mahdollisesti muutakin ympäristöä tai sen käyttöä edistävää.

Kesällä 2008 olemme jo kohentaneet uimarannan seutua siirtämällä uimakopin parempaan kohtaan ja ajamalla hiekkaa rannalle. Muitakin toimenpiteitä tultaneen tekemään ensi kesän aikana.
Hankkeelle tullaan hakemaan leader-rahoitusta.

KYLÄN KEHITTÄMISESSÄ ON TÄRKEINTÄ KYSYÄ, MITÄ KYLÄLÄISET ITSE HALUAVAT. SITTEN ON VAIN TEHTÄVÄ SITÄ MITÄ HALUTAAN!